1
00:00:00,000 --> 00:00:00,125


2
00:00:00,125 --> 00:00:01,320
Nyt tästä tulee mielenkiintoista.

3
00:00:01,320 --> 00:00:06,117
Peruste: Mitä suurempi taajuus, sitä suurempi siirretty energia.

4
00:00:06,117 --> 00:00:14,020
Jotkut ehkä tietävätkin, että radiosignaali on aalto,
mutta samalla se on myös ikään kuin pieni tykinkuula.

5
00:00:14,020 --> 00:00:19,041
Ja mitä korkeampi taajuus, sitä enemmän energiaa siinä on.

6
00:00:19,041 --> 00:00:25,450
No niin, sitten haluaisin nyt
vihdoin esitellä ensimmäisen puhujan.

7
00:00:25,450 --> 00:00:32,436
Hän on tunnettu kuin värikäs koira, ei vain omassa piirissämme,
vaan myös kauas sen ulkopuolelle, sillä erittäin sympaattinen ja

8
00:00:32,436 --> 00:00:38,985
kaikkien rakastama MWGFD:n hallituksen kollegani, fyysikko,
professori Werner Bergholz, toimii myös asiantuntijajäsenenä

9
00:00:38,985 --> 00:00:45,994
useissa tutkintakomissioissa – esimerkiksi Brandenburgin
ja Thüringenin osavaltioiden koronakriisin jälkianalyysissä.

10
00:00:45,994 --> 00:00:53,452
Hän on entinen sähkötekniikan professori Jacobsin yliopistossa
Bremenissä ja työskenteli 17 vuotta Siemensillä Münchenissä

11
00:00:53,452 --> 00:00:58,017
ja Regensburgissa laatu- ja riskienhallinnan asiantuntijana.

12
00:00:58,017 --> 00:01:05,318
Olemme innokkaita kuulemaan, rakas Werner, mitä aiot kertoa
meille tämänpäiväisen aiheen johdantopuheenvuorossasi, jonka

13
00:01:05,318 --> 00:01:10,440
otsikko on ”Mobiiliviestintäteknologia: 5G:n
fysikaaliset perusteet ja tekniset edut”,

14
00:01:10,440 --> 00:01:15,648
ja tällä hetkellä annan sinulle puheenvuoron.

15
00:01:15,648 --> 00:01:19,351
Kiitos paljon, rakas Ronny, näistä ystävällisistä sanoista.

16
00:01:19,351 --> 00:01:27,030
Kirjoitinhan: ”Fyysiset perusteet ja
tekniset edut”. Mutta – piste, piste, piste...

17
00:01:27,030 --> 00:01:39,225
Aion aluksi puhua perusasioista, ja kuten
lehdistötiedotteessa kirjoitin, aloitan Aadamista ja Eevasta.

18
00:01:39,225 --> 00:01:52,224
Ja näytän teille nyt lyhyen videon, jossa kivi
heitetään veteen ja näkee, kuinka aalto leviää.

19
00:01:52,224 --> 00:01:58,090
Juuri näin voi kuvitella radioaaltoja,
ja kerron siitä hetken kuluttua lisää.

20
00:01:58,090 --> 00:02:00,361
Katsotaanpa, toimiiko se.

21
00:02:00,361 --> 00:02:06,688
Eli vielä kerran yhteenveto: Mikä on
radioaalto – jotta siitä saisi jonkinlaisen käsityksen.

22
00:02:06,688 --> 00:02:11,318
Mikä on ero radio- ja televisiolähetysten – joita
on ollut jo yli 100 vuotta – ja matkapuhelinverkon

23
00:02:11,318 --> 00:02:14,548
välillä, ja miksi taajuudet ovat niin korkeita?

24
00:02:14,548 --> 00:02:22,940
Ja mikä tärkeintä: miksi nämä korkeiden taajuuksien
ominaisuudet eivät välttämättä ole aivan vaarattomia?

25
00:02:22,940 --> 00:02:27,119
Ja seuraavat puhujat kertovat asiasta lisää.

26
00:02:27,119 --> 00:02:30,629
No niin, kivi putoaa kohta.

27
00:02:39,970 --> 00:02:45,282
No, näimme siis kaksi asiaa. Aalto leviää.

28
00:02:45,282 --> 00:02:53,007
Siinä tapauksessa kyseessä on käytännössä
kaksiulotteinen aalto. Se on aineen liike.

29
00:02:53,007 --> 00:02:57,811
Ja siinä pysäytyskuvassa näkyy vielä muitakin aaltoja.

30
00:02:57,811 --> 00:03:03,654
Ja se vastaa täysin todellisuutta, mikä
myös osittain selittää sen vaarallisuuden.

31
00:03:03,654 --> 00:03:11,397
Jos minulla on kännykkäni tällaisessa tilassa – ja oletetaanpa,
ettemme ole juuri luennolla – niin ehkä 20 ihmistä

32
00:03:11,397 --> 00:03:18,419
tai enemmän käyttäisi juuri älypuhelimiaan, mikä
tarkoittaisi, että tilassa vallitsisi signaalisotku.

33
00:03:18,419 --> 00:03:20,394
Se on vähän kuin juhlissa.

34
00:03:20,394 --> 00:03:28,290
Siinä vaiheessa kaikkien on nostettava
intensiteettiään, eikä se ole välttämättä toivottavaa.

35
00:03:28,290 --> 00:03:33,992
No niin, kivi veteen – sen olemme nähneet, ja vesi liikkuu.

36
00:03:33,992 --> 00:03:36,391
Radioaaltojen kohdalla tilanne on samanlainen.

37
00:03:36,391 --> 00:03:44,820
Antenni säteilee, mutta ei tällä kertaa
kaksiulotteisesti, vaan pallomaisesti.

38
00:03:44,820 --> 00:03:53,056
Ja mikä tärkeintä, siinä ei ole lainkaan
ainetta, joten se toimii myös tyhjiössä.

39
00:03:53,056 --> 00:03:58,380
Ja yleensä ei näe mitään, ei kuule mitään.

40
00:03:58,380 --> 00:04:09,141
Ja sen, että tällaista ylipäätään on olemassa ja että sitä on
tutkittu tieteellisesti, voimme kiittää fyysikko Heinrich

41
00:04:09,141 --> 00:04:17,731
Hertziltä, joka katkaisi yhtäkkiä suuren virran,
rakensi sitten vastaanottimen, ja siinä syntyi

42
00:04:17,731 --> 00:04:23,910
vähän kipinää, ja siksi sitä kutsutaan ”kipinöiksi”.

43
00:04:23,910 --> 00:04:33,050
On vielä yksi valtava ero, joka on käytännön
kannalta erittäin tärkeä: kuten olemme nähneet,

44
00:04:33,050 --> 00:04:38,585
veden aallot etenivät noin 20 cm/s:n nopeudella.

45
00:04:38,585 --> 00:04:46,657
Ääniaallot, jotka me kaikki tunnemme, 300 m/s –
jokainen on kokenut niitä ukkosmyrskyn aikana.

46
00:04:46,657 --> 00:04:53,180
Salaman näkee, ja riippuen siitä, missä salama
iski, kestää yhdestä kymmeneen – tai jopa pidempään –

47
00:04:53,180 --> 00:04:58,752
sekuntia, ennen kuin ukkosen jyrinä kuuluu, 300 m/s.

48
00:04:58,752 --> 00:05:11,776
Sähkömagneettisten aaltojen nopeus on hieman
suurempi, eli ei 300 m/s, vaan 300 000 km/s.

49
00:05:11,776 --> 00:05:19,916
Eli 300 000 000 m/s, miljoona kertaa niin nopea.

50
00:05:19,916 --> 00:05:24,704
Tämä on tietysti erittäin tärkeää käytännön sovelluksissa.

51
00:05:24,704 --> 00:05:34,685
Mutta jotta asia voidaan asettaa oikeaan
perspektiiviin: jos joku kytkee laserin päälle Kuussa,

52
00:05:34,685 --> 00:05:41,055
kestää noin sekunnin, ennen kuin se näkyy täällä.

53
00:05:41,055 --> 00:05:44,524
Jos sama tapahtuisi Auringossa,
siihen menisi kahdeksan minuuttia.

54
00:05:44,524 --> 00:05:50,366
Tämä on siis esimerkki siitä, kuinka
suuria etäisyydet avaruudessa ovat.

55
00:05:50,366 --> 00:06:07,456
Tämä on nyt ainoa kaava: Aallonpituus riippuu valon
nopeudesta c:stä, 300 000 km/s jaettuna taajuudella.

56
00:06:07,456 --> 00:06:13,152
Niin ja niin monta aaltoa kulkee ohi,
niin sen voi suunnilleen kuvitella.

57
00:06:13,152 --> 00:06:20,089
Toisin sanoen, mitä korkeampi
taajuus, sitä lyhyempi aallonpituus.

58
00:06:20,089 --> 00:06:30,640
Nykyinen 5G-verkko käyttää aallonpituuksia tällä
alueella , ja aiemmin käytettiin vielä keskiaaltoja,

59
00:06:30,640 --> 00:06:36,635
joiden aallonpituudet olivat 1 000 metriä tai 1 600 metriä.

60
00:06:36,635 --> 00:06:43,240
Niin sanotut lyhytaallot olivat esimerkiksi 49 metriä,
jolloin taajuudet olivat vielä kilohertsin (kHz) alueella.

61
00:06:43,240 --> 00:06:50,075
Ja vasta FM:n – ultralyhytaaltojen – myötä siirryttiin tuolloin
megahertsin (MHz) alueelle, eli 1 miljoonaan

62
00:06:50,075 --> 00:06:57,968
värähtelyyn sekunnissa – mikä tietenkin olisi
nykyäänkin vielä suhteellisen pitkä aallonpituus.

63
00:06:57,968 --> 00:07:01,443
No, siinäpä ensin muutama perusasia.

64
00:07:01,443 --> 00:07:07,808
Joten muistetaan tämä:
sähkömagneettisia aaltoja ei voi kuulla eikä nähdä.

65
00:07:07,808 --> 00:07:10,920
Jotkut tuntevat sen, useimmat eivät, en minäkään.

66
00:07:10,920 --> 00:07:18,451
Ja ne leviävät uskomattoman nopeasti, eikä
aallonpituudella tai taajuudella ole aivan merkityksetöntä.

67
00:07:18,451 --> 00:07:22,763
No, meillä on ollut radio jo ”ikuisuuden ja kolme päivää”.

68
00:07:22,763 --> 00:07:29,182
Siellä oli yksi keskuslähetin – ”ikuisuus ja kolme päivää”
tarkoittaa noin 100 vuotta –, monia

69
00:07:29,182 --> 00:07:36,904
vastaanottimia, mutta kuten sanoin, vain yksi
lähetin, ja tiedonkulku sujui vain yhteen suuntaan.

70
00:07:36,904 --> 00:07:43,873
Ja juuri keskiaalloilla kaistanleveys oli
pieni, koska siellä lähetettiin pääasiassa puhetta

71
00:07:43,873 --> 00:07:47,640
tai musiikkia, jonka laatu oli melko vaatimaton.

72
00:07:47,640 --> 00:07:51,973
Ja tämä johdattaa meidät nyt erääseen asiaan:

73
00:07:51,973 --> 00:07:59,970
Kun haluan siirtää tietoa – puhetta, musiikkia
tai videota – se ei onnistu pelkästään yhdellä

74
00:07:59,970 --> 00:08:05,152
taajuudella, vaan tarvitaan tietty kaistanleveys.

75
00:08:05,152 --> 00:08:06,625
Joten minun on maksettava siitä.

76
00:08:06,625 --> 00:08:20,202
Mobiiliviestinnässä emme puhu kilohertseistä,
aluksi puhuttiin megahertseistä ja nyt gigahertseistä

77
00:08:20,202 --> 00:08:27,687
– 5G:n taajuusalue ulottuu 6 tai 8 GHz:iin asti.

78
00:08:27,687 --> 00:08:31,406
Palaan hetken kuluttua siihen, miksi
korkeat taajuudet ovat niin tärkeitä.

79
00:08:31,406 --> 00:08:39,140
No, nyt siis matkapuhelinverkko, se on selvää, meillä on lähetin,
tukiasema, joka sijaitsee tyypillisesti kilometrin tai muutaman

80
00:08:39,140 --> 00:08:44,896
kilometrin päässä – 5G:n tapauksessa etäisyys voi olla jopa vain
100 metriä – ja monia puhelimia

81
00:08:44,896 --> 00:08:51,684
vastaanottimina sekä monia puhelimia samanaikaisesti
lähettiminä, kuten jo aiemmin lyhyesti mainitsin.

82
00:08:51,684 --> 00:08:56,036
Siitä tulee hieno aaltosalaatti, kun
ne kaikki tekevät jotain samaan aikaan.

83
00:08:56,036 --> 00:09:02,239
Ja tarvitsen aina suuremman
kaistanleveyden ja suuremman tiedonsiirtonopeuden.

84
00:09:02,239 --> 00:09:06,543
Tämän voi muuten kuvitella samalla
tavalla kuin liittovaltion talousarviossa:

85
00:09:06,543 --> 00:09:16,753
Se oli aikoinaan, noin vuonna 1950, kun
synnyin, 100 miljoonan luokkaa, satoja miljoonia.

86
00:09:16,753 --> 00:09:20,074
Silloin pystyin rahoittamaan 2–3 miljoonan arvoisia hankkeita.

87
00:09:20,074 --> 00:09:27,346
Nyt puhumme miljardeista, ja siihen tarvitsen
tietysti noin 500 miljardin liittovaltion budjetin.

88
00:09:27,346 --> 00:09:33,260
Täällä tilanne on suunnilleen sama: jos haluan siirtää
suuria tietomääriä, tarvitsen paljon enemmän kaistanleveyttä.

89
00:09:33,260 --> 00:09:42,272
Tyypillinen esimerkki: alkuperäisessä analogisessa
televisiolähetyksessä kaistanleveys oli noin 5 MHz.

90
00:09:42,272 --> 00:09:47,712
Digitaalisesti enää vain noin 1 MHz ja vähän enemmän.

91
00:09:47,712 --> 00:09:53,576
GHz:n tapauksessa ratkaisevaa on, mitä
kaistanleveyttä käytän ja kuinka paljon dataa haluan

92
00:09:53,576 --> 00:09:58,969
juuri siirtää, ja tämä tapahtuu dynaamisesti.

93
00:09:58,969 --> 00:10:06,588
Palataanpa vielä kaistanleveyteen – kerroinhan juuri
tästä: analoginen radio on herkkä häiriöille, kun taas

94
00:10:06,588 --> 00:10:11,226
digitaalinen televisio ja radio kestävät häiriöitä hyvin.

95
00:10:11,226 --> 00:10:21,608
Mutta mainitsin vain ohimennen, että
digitaalitelevisiossa on pieniä järjestelmällisiä virheitä.

96
00:10:21,608 --> 00:10:28,285
Jos joukossamme on jalkapallofaneja, kiinnittäkää huomiota
siihen, että jos pelaaja on pienikokoinen, pukeutunut

97
00:10:28,285 --> 00:10:35,428
ehkä johonkin punaiseen ja juoksee vihreällä nurmikolla,
hänen ympärillään on aina pieni viiva, jos sitä tarkkailee.

98
00:10:35,428 --> 00:10:38,375
Se on virhe, mutta se ei juurikaan häiritse.

99
00:10:38,375 --> 00:10:43,700
Matemaattisesti kyseessä on niin sanottu
Gibbsin ilmiö – en sano siitä enempää.

100
00:10:43,700 --> 00:10:47,756
No, lähetys – miksi juuri niin korkeat taajuudet, sanoin juuri.

101
00:10:47,756 --> 00:10:55,919
Jokainen lähetys vaatii tietyn
taajuusresurssin, eli taajuuskaistan.

102
00:10:55,919 --> 00:10:58,778
Sen ei saa mennä päällekkäin muiden kanssa.

103
00:10:58,778 --> 00:11:04,436
Ja jos minulla on paljon kanavia, tarvitsen
tietysti paljon enemmän kaistanleveyttä, ja jos

104
00:11:04,436 --> 00:11:07,461
haluan siirtää paljon dataa, vieläkin enemmän.

105
00:11:07,461 --> 00:11:13,976
No, video, kuten jo sanoin, MHz, paljon dataa, 10–100 MHz.

106
00:11:13,976 --> 00:11:16,735
Luultavasti siitä voi saada vieläkin
enemmän irti, tilanteesta riippuen.

107
00:11:16,735 --> 00:11:23,952
6G:n osalta varmasti – riippuu tietysti aina
siitä, millaiset vaatimukset kulloinkin on.

108
00:11:26,571 --> 00:11:32,780
Okei, olin jo aiemmin vihjannut tästä lyhyesti suullisesti,
tarkoituksella, sillä kun kerron vain jotain, ihmiset kuuntelevat

109
00:11:32,780 --> 00:11:37,500
sitä tarkemmin kuin silloin, kun he näkevät samalla jotain.

110
00:11:37,500 --> 00:11:49,554
Eli: 100 MHz vastaa suunnilleen sitä, että tarvitsen
miljardin euron budjetin tai gigahertsin taajuusbudjetin.

111
00:11:49,554 --> 00:12:06,166
Ja kaaviossa, tuolla oikealla, näkyvät ne taajuusalueet, joita
esimerkiksi UMTS käytti – se oli 3G –, sitten LTE:llä on jo

112
00:12:06,166 --> 00:12:14,974
huomattavasti enemmän ja nyt 5G tarvitsee vielä paljon enemmän.

113
00:12:14,974 --> 00:12:22,935
Ja kuten sanoin, se riippuu tilanteesta, asiaa käsitellään
joustavasti, mutta suunnilleen näin sen voi kuvitella.

114
00:12:22,935 --> 00:12:29,702
No niin, nyt meillä on niin sanotusti
perusasiat hallussa, ja seuraavaksi käydään läpi,

115
00:12:29,702 --> 00:12:33,348
niin sanotusti, mitkä ovat kriittiset seikat.

116
00:12:33,348 --> 00:12:38,925
Nämä olivat siis aluksi perusasiat. Tässä spektrit vielä kerran.

117
00:12:38,925 --> 00:12:48,714
Kuten nähdään, 5G vaatii huomattavasti enemmän kuin 4G
tai LTE. LTE tarkoittaa muuten ”Long Term Evolution”.

118
00:12:48,714 --> 00:12:54,831
Aika merkityksetön juttu, jolla on myös erilaisia vaiheita.

119
00:12:54,831 --> 00:13:03,571
Nyt asia muuttuu mielenkiintoiseksi biologian
kannalta tai mahdollisten haittojen kannalta.

120
00:13:03,571 --> 00:13:13,473
On olemassa yksi kriteeri: mitä korkeampi
taajuus, sitä suurempi siirrettävä energia.

121
00:13:13,473 --> 00:13:24,556
Jotkut ehkä tietävätkin, että radiosignaali on aalto,
mutta samalla se on myös ikään kuin pieni tykinkuula tai

122
00:13:24,556 --> 00:13:31,282
fotoni – valon tapauksessa sitä kutsutaan myös fotoniksi.

123
00:13:31,282 --> 00:13:38,380
Ja mitä korkeampi taajuus, sitä enemmän energiaa siinä on.

124
00:13:38,380 --> 00:13:53,709
Ja kun tämä 5G-aalto imeytyy ihooni tai silmiini,
sillä on tietty tunkeutumissyvyys ja se imeytyy kokonaan.

125
00:13:53,709 --> 00:14:03,612
Ja jos puhun nyt, sanotaanpa, 100 MHz:stä
verrattuna 8 GHz:iin, se tarkoittaa, että minuun kohdistuu

126
00:14:03,612 --> 00:14:09,067
80 kertaa enemmän energiaa energia-pakettia kohden.

127
00:14:09,067 --> 00:14:15,555
Se on yhtä aikaa aalto ja eräänlainen
paketti, riippuen siitä, miten sitä tarkastelee.

128
00:14:17,329 --> 00:14:19,962
Ja se on kaikkein pahinta.

129
00:14:19,962 --> 00:14:27,078
Kuulin jossain luennossa tai esityksessä:
”No, sehän on hienoa”, tai mitä me näemme?

130
00:14:27,078 --> 00:14:36,389
Tässä näemme, että mitä korkeampi
taajuus, sitä pienempi tunkeutumissyvyys.

131
00:14:36,389 --> 00:14:41,693
Tämä on tunkeutumissyvyys, tämä on
taajuus – molemmat ovat logaritmisia esityksiä.

132
00:14:41,693 --> 00:14:51,720
Muuten ei näkyisi mitään, jos se olisi lineaarista, ja muistamme
vain: mitä korkeampi taajuus, sitä pienempi tunkeutumissyvyys.

133
00:14:51,720 --> 00:14:56,473
Tätä kuvattiin seuraavasti: ”Sehän on
hyvä, silloin se ei mene niin syvälle sisään.”

134
00:14:56,473 --> 00:15:02,639
Olen muun muassa koulutettu säteilysuojelun
ammattilainen, koska olen työskennellyt monien

135
00:15:02,639 --> 00:15:06,411
vuosien ajan radioaktiivisten aineiden parissa.

136
00:15:06,411 --> 00:15:14,223
Siellä opin, että mitä pienempi
tunkeutumissyvyys, sitä huonompi. Miksi?

137
00:15:14,223 --> 00:15:22,860
Energiatiheys – riippumatta siitä, onko kyseessä
radioaktiivista ionisoivaa säteilyä vai ei-ionisoivaa säteilyä.

138
00:15:22,860 --> 00:15:30,722
Mitä pienempi tunkeutumissyvyys on, sitä
enemmän energiaa varastoituu tiettyyn tilavuuteen.

139
00:15:30,722 --> 00:15:37,655
Ja se on mielestäni selvää: mitä enemmän energiaa
tiettyyn tilavuuteen kohdistuu, sitä suurempi on

140
00:15:37,655 --> 00:15:42,674
mahdollisuus, että siitä voi aiheutua ongelmia ja vahinkoja.

141
00:15:42,674 --> 00:15:53,231
On itse asiassa melko naiivisti sanottu, että kyllä, ionisoiva
säteily on selvästikin haitallista, mutta asia on nyt niin

142
00:15:53,231 --> 00:16:05,256
– seuraavat puhujat varmasti kuvaavat tätä vielä tarkemmin –
että myös tämän ei-ionisoivan säteilyn kanssa on ongelmia.

143
00:16:05,256 --> 00:16:08,960
No, tämä on ehkä kaikkein tärkein dia.

144
00:16:08,960 --> 00:16:14,170
Pieni tunkeutumissyvyys ei ole hyvä, vaan huono.

145
00:16:14,170 --> 00:16:21,360
Tässä vasemmalla näemme 5G:lle tyypillisen kaaviokuvan.

146
00:16:21,360 --> 00:16:33,766
Ei koko 5G-verkkoa – eli maaseudulla 5G:tä ei ole – mutta
tiheästi rakennetuilla alueilla toiminta tapahtuu niin, että

147
00:16:33,766 --> 00:16:42,598
säteilyä ei tuoteta yhdellä antennilla, vaan
ns. antennimatriisilla, esimerkiksi 8x8

148
00:16:42,598 --> 00:16:48,089
lähettimellä, sähköteknisen manipuloinnin avulla.

149
00:16:48,089 --> 00:16:54,697
Mutta kun puhutaan säteestä, mieleen tulee
taskulamppu tai laser, mutta kyse ei ole siitä.

150
00:16:54,697 --> 00:16:58,902
Valmistellessani tätä esitelmää
minun piti ensin itsekin oppia se.

151
00:16:58,902 --> 00:17:01,011
Minäkin olin jotenkin kuvitellut asian juuri niin.

152
00:17:01,011 --> 00:17:10,217
Mutta ei, asia ei ole niin, niitä
kutsutaan myös lyijykynäsäteiksi, vaan pikemminkin

153
00:17:10,217 --> 00:17:14,303
näin: tämä on niin sanottu polaarikaavio.

154
00:17:14,303 --> 00:17:23,522
Tämä osoittaa, mihin suuntaan signaalin voimakkuus on, kun tietty
määrä yksittäisiä antenneja lähettää

155
00:17:23,522 --> 00:17:32,447
koordinoidusti, ja kun katsomme 0 asteen suuntaan, se
on pääkeila – näitä kutsutaan myös keiloiksi.

156
00:17:32,447 --> 00:17:40,255
Se ei ole niin paikallista eikä niin suunnattua, mutta se on
tietysti käytännössä paljon parempi kuin jos kyseessä olisi

157
00:17:40,255 --> 00:17:44,516
ympärisäteily, kuten olemme nähneet pallohaalareiden tapauksessa.

158
00:17:44,516 --> 00:17:50,639
Se kohdistuu nimenomaan siihen, joka sitä
tarvitsee, ja hieman hänen ympäristöönsä, eikä

159
00:17:50,639 --> 00:17:53,539
muu ympäristö enää huomaa sitä niin paljon.

160
00:17:53,539 --> 00:17:58,523
Se on jo sinänsä myönteinen asia, mutta se, joka on säteilyn
vaikutusalueella – eikä kyse ole vain hänestä,

161
00:17:58,523 --> 00:18:03,560
vaan ehkä myös jostakusta, joka sattumalta seisoo
hänen vieressään – altistuu tietysti myös säteilylle.

162
00:18:03,560 --> 00:18:12,624
Mutta kuten jo sanoin, suurempi vaara on itse
asiassa oma laite, ainakin jos sitä käsitellään näin .

163
00:18:12,624 --> 00:18:17,699
Kun käytät handsfree-toimintoa ja pidät
laitetta kädessäsi tuolla tavalla, se toimii

164
00:18:17,699 --> 00:18:21,764
paljon paremmin, joten voin vain suositella sitä.

165
00:18:21,764 --> 00:18:36,541
No niin, 5G:n taajuusalue on siis 700 MHz, tässä lukee ”jopa
26 GHz”, joten minun tietojeni mukaan 5G ulottuu vain 8

166
00:18:36,541 --> 00:18:44,832
GHz:iin asti – aivan kuten Radio Eriwan sanoisi: ”Se riippuu!”

167
00:18:44,832 --> 00:18:50,947
Joten jos minulla on maaseutualue,
käytän siellä matalia taajuuksia.

168
00:18:50,947 --> 00:19:02,941
Miksi? Koska ne eivät käytännössä imeydy
ilmaan, en tarvitse tälle alueelle tukiasemaa.

169
00:19:02,941 --> 00:19:10,938
Jos haluan työskennellä suunnatulla säteellä, eli korkeimmilla
taajuuksilla, tarvitsen ”silmämääräisen arvion” mukaan luultavasti

170
00:19:10,938 --> 00:19:14,205
100 pienempää tukiasemaa. Se on tietenkin paljon kalliimpaa.

171
00:19:14,205 --> 00:19:17,856
Ja sitten on vielä keskialue ja kapeampi alue.

172
00:19:17,856 --> 00:19:25,333
Ja niin sitä pitää ajatella. Vilsbiburg ei ole kovin
suuri, luulen, että se on pikemminkin keskikokoinen.

173
00:19:25,333 --> 00:19:33,116
Ja kun olemme isommassa kaupungissa, siellä 5G – hyvin
todennäköisesti, olipa se sitten jo tänään tai joskus

174
00:19:33,116 --> 00:19:41,020
lähitulevaisuudessa – 5G, sillä kestää tietysti
jonkin aikaa, ennen kuin kaikki on teknisesti toteutettu.

175
00:19:41,020 --> 00:19:43,518
Sehän maksaa vähän rahaa.

176
00:19:43,518 --> 00:19:52,347
No niin, eli nyt olemme – sanotaanko –
käyneet läpi vain tekniset seikat ja viitanneet jo

177
00:19:52,347 --> 00:19:56,185
hieman siihen, missä ongelmia saattaisi olla.

178
00:19:56,185 --> 00:20:03,254
Yleisesti ottaen kaipaan niin
sanottua ennalta varautumisen periaatetta.

179
00:20:03,254 --> 00:20:11,879
EU:ssa on tähän asti ollut tavallista, että uusi teknologia
otetaan käyttöön vasta, kun on varmistettu

180
00:20:11,879 --> 00:20:19,940
asianmukaisen riskianalyysin ja
riskinarvioinnin avulla, että se on todellakin turvallista.

181
00:20:19,940 --> 00:20:22,183
Yhdysvalloissa tilanne on hieman päinvastainen.

182
00:20:22,183 --> 00:20:30,300
Ensin tehdään jotain, sitten katsotaan, tapahtuuko
mitään, ja jos jotain tapahtuu, niin jarrutetaan.

183
00:20:32,252 --> 00:20:39,424
Rakas juontajamme Ronny mainitsi äsken myös
koronarokotteen, jonka kohdalla ennalta

184
00:20:39,424 --> 00:20:45,120
varautumisen periaatetta ei todellakaan enää sovellettu.

185
00:20:45,120 --> 00:20:50,165
Jopa entinen liittokanslerimme
sanoi: ”Olemme kaikki koekaniineja”.

186
00:20:50,165 --> 00:20:57,756
Mutta olen varma, ettei moni täällä
istuvista ole suostunut koe-eläimeksi.

187
00:20:57,756 --> 00:21:06,048
Ja mitä tulee matkapuhelinverkkoihin, olen
sitä mieltä, että jossain vaiheessa ennalta

188
00:21:06,048 --> 00:21:10,759
varautumisen periaatetta ei ole noudatettu.

189
00:21:10,759 --> 00:21:14,212
Ja pysyin aika tarkasti 20 minuutin aikarajassani.

190
00:21:14,212 --> 00:21:23,860
Eli vielä kerran yhteenvetona: radioaallot, niitä ei näe,
ne etenevät tyhjiössä, mutta todella valtavalla nopeudella.

191
00:21:23,860 --> 00:21:28,149
Ja matkapuhelimilla on epäilemättä hyödyllisiä
käyttötarkoituksia, kuten Ronnykin jo totesi.

192
00:21:28,149 --> 00:21:33,709
Mutta, kuten jo sanoin, ennalta
varautumisen periaate pätee periaatteessa.

193
00:21:33,709 --> 00:21:40,910
Mitä korkeampi taajuus, sitä suurempi energian
syöttö, ja tiheästi rakennetuilla alueilla

194
00:21:40,910 --> 00:21:45,179
esiintyy tai tulee esiintymään suunnattua säteilyä.

195
00:21:45,179 --> 00:21:51,180
Toisaalta on hyvä, että yleistä kuormitusta vähennetään hieman,
mutta toisaalta se ei olekaan niin hyvä

196
00:21:51,180 --> 00:21:57,538
asia, sillä se, joka joutuu suihkun alle,
joutuu sitten hieman suurempaan kuormitukseen.

197
00:21:57,538 --> 00:22:00,796
Kyllä, siinä se oli. Kiitos.

198
00:22:05,105 --> 00:22:13,578
Matkapuhelin- ja Wi-Fi-säteily vahingoittaa ihmisiä, eläimiä
ja ympäristöä. Tarvitsemme säteilyttömiä alueita! asza.org